Osastolla

Psykiatrinen sairaala sijaitsi Jyväskylässä. Enää koko sairaalaa ei ole, kun sehän on nykyaikaa ahtaa kaikki osastot potilaineen yhteen ja samaan rakennukseen.

Unohdin mainita aiemmissa teksteissäni siitä, että minulle oli jo ennen osastohoitoa aloitettu Citalopram sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja masennukseen. Kunpa muistaisin tarkemman ajankohdan kyseisen lääkkeen aloitukselle. Haittavaikutuksien luettelossa on mainittu minullakin ilmenneiden itsetuhoisten ajatusten lisääntyminen, mielialan muutokset ja keskittymisvaikeudet. Noihin aikoihin en älynnyt pohtia mahdollisia haittavaikutuksia, kun olin nuori ja kokematon lääkkeille, ja uskoin ja luotin sokeasti lääkäreihin. Miksei kukaan sanonut minulle osastolla, että itsetuhoisten yllykkeiden lisääntyminen ja mielialanvaihtelut saattoivat johtua osittain myös lääkkeestä, jonka annostusta oli välillä jopa nostettu? Kuitenkin kyseinen lääkitys purettiin osastolla pois kertomatta minulle syytä, mutta tilalle aloitettiinkin sitten jopa kolme erilaista uutta lääkettä!

Osastolla nukuin hyvin paljon. Tykkäsin juoda myös sokerittomia limsoja, mikä näkyi huoneeni ikkunalaudan täyttymisestä tyhjillä pulloilla. Kuuntelin musiikkia ja yritin kirjoittaa vähän päiväkirjaa, mutta usein ajatukseni karkasivat minulta ja luovutin jo alkuunsa. Tuijotin apaattisena lumista maisemaa ikkunasta. Lääkkeet alkoivat tehdä minusta turran ja välinpitämättömän, ja ruokakin alkoi maistua paremmin. Viihdyin myös osaston tupakkahuoneessa silloin, kun en ollut makoilemassa huoneessani.

Jossain vaiheessa täytin joitakin kyselyitä psykologin tai jonkun vastaavan kanssa. Muina aikoina en saanut juuri minkäänlaista keskusteluapua tuolla osastolla. Aloin turhautua, enkä välittänyt enää säännöistä. Rikoin 2-3 kertaa sopimusta olla viiltelemättä ja lensin ulos osastolta parin viikon osastohoidon jälkeen. Kun olin menossa autoon, yksi hoitajista juoksi perääni pussillinen kerran ulkoilulla ostamiani teriä mukanaan sanoen: ”Nämä unohtuivat!”

Lääkitys jäi käyttööni, kun en osannut kyseenalaistaakaan sitä ja ajattelin, että kyllä ne lääkärit tietää mitä ne tekee. Kenties osittain nuoresta iästäni johtuen ajattelin, että lääkkeethän varmasti auttavat, eivätkä aiheuta liutaa uusia ongelmia. Minulle oltiin määrätty siis kolmea eri lääkettä jatkuvaan käyttöön ja kaksi tarvittaessa otettavaksi.